Kesä saapui yllättäen

Runsas lumisen talven ja kylmän kauden jälkeen helteet suorastaan yllättivät. Äkkiseltään tuntui että aina on väärin pukeutunut kun ulos meni. Helleaallon seurauksena lumet ovat pihalta kadonneet ja pikkuhiljaa on piha saatu haravoitu. Eilen illalla kasiluokkalainen kuskasi haravoituja kasoja pois ja mutta harmittavasti jätti työn kesken. Nyt ulkona sataa vettä ja ukkonen jyrisee. Haravoidut kasat kastuvat oikein mukavasti. Paljon tekemätöntä puuhaa pihalta vielä löytyy mutta ehkä ne saadaan tehtyä jossain vaiheessa. Kukkia en ole vielä hankkinut ja taidan jatkaa viime kesän perinnettä; vähän on hyvä. Muutamaan astiaan kukka ja se riittäköön.

Arki pienen ihmisen kanssa sujuu hyvin. Nyt on ollut jo ilmassa kiukkua ja pieni ihminen osoittaa omaa tahtoaan hyvin vahvasti. Mutta tämän vastapainona saimme jokin ilta sitten ensimmäiset suukot. Suukkoja olemme pienelle antaneet mutta nuo suukot tulivat oma-aloitteisesti häneltä itseltään kun sohvalla aikaa porukalla vietimme.  Monta kertaa olen taas miettinyt miten onnekkaita olemme kun saamme viettää hetken aikaa tämän pienen ihmisen tukena ja turvana. Toivottavasti tästä ajasta jää jonnekin muistin sopukoihin turvallisuuden ja lämmön tunne. Kolme Vähän yli kolme viikkoa on yhteistä aikaa takana ja edessä olevaa aikaa en tiedä. Ensi viikolle oli jo lähtöpäivä sovittu mutta se peruuntui. Nyt toivotaan että ratkaisu tulisi mahdollisimman pian sillä ei ole pienelle hyväksi elää kovin pitkään "välitilassa".  Toivon että hän pääsee palaamaan bioperheeseen mutta jos se ei ole mahdollista niin toivon lapsen siirtyvän pitkäaikaiseen sijaisperheeseen lyhyellä aikataululla.  Yhteistyö biovanhempien kanssa on sujunut hyvin, samoin viranomaisten. Joten tämä on ollut hyvä alku uudessa työssä. Työ toki vanhaa tuttua mutta yhteistyökumppanit uusia. Ja jokainen lapsi on aina yksilö, samoin vanhemmat joten aina ollaan uuden edessä kun uusi ihminen ovesta sisään astuu.

Äitienpäivää vietettiin käymällä lounaalla ravintolassa. Olinpa onnellinen kun sain mukaan myös esikoiseni. Miniä ei päässyt mukaan ja se vähän harmitti. Kaikki lapset olivat mukana ja meitä olikin pitkä pöytä lounastamassa. Enpä osannut lapsettomuuden kipeinä vuosina edes kuvitellut että jonain äitienpäivänä lounastan viiden lapsen kera.  Jo edellisenä iltana vietettiin eräällä tavalla äitienpäivää kun esikoinen ja minä olivat meillä grillaamassa ja illan lopuksi jäivät meille vielä saunomaan. Olipa mukavaa.

Mummolassa piipahdettiin äitienpäivänä ja minun oli kerrottava hänelle ikävä uutinen; huomenna alkaa loma. Sain taas kuulla olevani maailman ilkein ihminen kun en anna vanhan ihmisen olla rauhassa kotonaan. Mutta maanantaina sain mummon autoon ja lomapaikkaan vietyä. Lomapaikassa mummo on kuin toinen ihminen. Tämä meillä oleva pieni ihminen on jollain ihmekonstilla sulattanut mummon sydämen ja mummo ottaa kontaktia pieneen. Voi sitä vilkutusten määrää puolin ja toisin kun mummolasta lähdetään. Maanantaina vein mummon ja enpä ole edes kysellyt että mitä kuuluu. Tiedän että lomapaikasta soittavat jos tarve vaatii. Loma tekee kyllä hyvää sekä mummolle että minulle.

Tämä viikko on ollut aikamoista menoa ja meininkiä ja toisen aikuisen on pitänyt jo olla hetken poissa töistäkin. Tättähäärä oli toisen aikuisen kanssa tutustumassa eskariin yhtenä aamupäivänä ja toinen aikuinen on joutunut kuskaamaan Tättähäärää baletin harjoituksiin ja valoharjoituksiin. Minä yritän päästä huomenna viemään tyttöä kenraalin ja lauantain esitykseen. Sunnuntain esitykseen tyttö ei mene koska lähdemme seurakunnan järjestämälle perheretkelle. Harmi kun sattui samaan aikaan.

Kaiken kaikkiaan elämä meillä sujuu mukavasti ja olemme nauttineet auringon lämmöstä.