Vihdoinkin sain enimmät pölyt pyyhittyä ja sain kantaa joulukoristelaatikon varastosta. Siellä ne kaikki minulle rakkaat koristeet odottivat esille pääsyä. Tämä enkeli on todella tärkeä. Olin ex-miehen kanssa pikkujouluissa v. 1999 ja siellä oli arvonta. Kun näin tämän enkelin niin sanoin että tuo on minun enkelini. Ja meni hetki, niin kuulutettiin ex:n nimeä ja hän oli voittanut enkelin. Uskon enkeleihin ja elämääni on ilmestynyt enkeleitä ennen lasten meille tuloa. Tämä enkeli puhutteli minua tosi voimakkaasti ja kun kotona asetin sen tupamme lipaston päälle niin ajattelin että enkeli tuo minulle hyvin tärkeän viestin. Ja toihan enkeli; tammikuussa soi puhelin ja kysyttiin löytyisikö meiltä koti pienelle tyttövauvalle. Koti löytyi ja nyt tuo pieni "ihme" on jo 17 vuotias lukiolainen.
Kaksi vuotta sitten odottelin kuumeisesti oikeuden päätöstä nti Tättähäärän kodista. Joulukuussa Tättähäärä oli tapaamassa vanhempiaan ja minä menin erääseen kauppaan. Siellä tämä enkeli osui silmiini ja tiesin että siinä on Tättähäärän oma enkeli ja oikeuden päätös tulee olemaan meille ja biovanhemmille mieleinen. Tammikuussa tuo päätös tuli ja se oli sitä mitä toivoimme.
Nämä raitatonttutytöt lähtivät mukaani lapsuudenkodistani v. 1980-luvun alussa. Joka joulu etsin niille paikan ja aina ne tekevät minut hyvin iloiseksi. Puuroa keittävä tonttu liittyi joukkoon jossain vaiheessa ja nyt tämä viisikko asuu meidän leipälaatikon päällä ja tuo iloa joulun aikaamme.
Lasten askartelut ovat minulle rakkaita ja tuntuukin että en millään raski heittää niitä pois vaikka ne olisi miten huonossa kunnossa. Tämä tonttutaulu on esikoiseni tekemä ja hän teki sen neljännellä luokalla. Tontut ovat hyvin persoonallisia ja voin vain kuvitella miten poika on nauttinut tätä työtä tehdessään. Minä ripustan sen joka joulu samalle seinälle sillä sen paikka on juuri siinä. Ja loppiaisena laitan sen hyvin varovasti varastoon ettei se menisi rikki.
Tämäkin on esikoisen alakoulussa tekemä lumimaisema mutta se on kyllä kärsinyt tosi pahasti. Nyt parina jouluna olen tuunannut sen tontuilla ja lumiukoilla ja näin olen säästynyt heittämästä sitä roskikseen. Saa nähdä vieläkö vuoden päästä nostan tämän eteisen lipaston päälle vai annanko periksi ja luovun siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti