torstai 19. huhtikuuta 2018

Melkein loma

Maanantaina vein äidin lomajaksolle palvelutaloon ja tuntuukin että tämä viikko on lomaa. Päivät saa viettää niin kuin haluaa eikä tarvitse miettiä päivän rytmittämistä niin että jossain välissä ennättää käydä mummoa tapaamassa. Kaupassa saa käydä niin että ajattelee vain sitä mitä oma perhe syö ja mikä meille maistuu. Kaupan valmisruoka hyllyn voin ohittaa reippaasti.  Eilen aamulla oli mummolassa piipahdettava sillä oli siivouspäivä. Kävin avaamassa aamulla oven siivoojalle ja hän lupasi laittaa oven kiinni kun lähtee. Mummolassa pitäisi tehdä perusteellinen siivous, tyhjentää vaatekomero ja kaikki muutkin komerot turhasta roinasta. Mutta jotenkin sen aloittaminen ei nyt jaksa innosta. Pitäisi saada nuoriso innostumaan asiasta ja jos porukalla lähdettäisiin hommiin niin mummola olisi äkkiä siistissä kunnossa.

Mummo on nyt kolmatta kertaa lomajaksolla ja taas lähtö lomalle oli vaikeaa. Vasta sunnuntaina kerroin että huomenna on lomalle lähtö. En varmasti lähde, kuului vastaus. Sitten vuorossa itkemistä kun hän on niin kurja ja raukka ihminen jotta joutuu pois omasta kodista lähtemään. Siinä vaiheessa katsoin viisaammaksi poistua paikalta. Maanantaina menin, pakkasin tavarat ja koko ajan äiti kiroili ja haukkui minua jos vaikka millä alatyylisellä ilmaisulla. En kommentoinut mitenkään ja lopulta mummo istui autossa ja eikun menoksi. Ajeltiin vähän ja katseltiin kylänraittia. Siinä ajellessa äiti kysyi että missä sinä asut. Ajettiin sitten minun talon pihaan ja äiti hämmästeli että tämmöinenkö talo sinulla on, en ole siellä koskaan käynyt.  Aika monta kertaa on ennättänyt minun luona käydä sillä olen asunut tässä talossa 24 vuotta.  Huhtikuussa 1994 tähän muutin ja äidin kanssa yhdessä tätä siivottiin.

Pienen kyläkierroksen jälkeen mentiin sitten palvelutaloon. Siellä äiti puhui tosi  nätisti hoitajille kun jouduimme vähän odottamaan huonetta. Siellä oli edellinen lomalainen lähtenyt ja huoneen siivous oli kesken. Sitten kun huone oli valmis niin äiti vietiin sinne, toivotettiin tervetulleeksi. Vastaanotto oli nyt ihan toisenlainen kuin ensimmäisellä kerralla. Siitä annoin vähän palautetta ja ilmeisesti se on otettu huomioon. Sinne jäi mummo sängylle pötköttelemään kun lähdin. En ole soittanut enkä kysellyt kuulumisia sillä kyllä sieltä otetaan yhteyttä jos tarve vaatii.  Maanantaina haen mummon kotiin ja sitten taas mietin valmisruokahyllyn kohdalla mitä ostan.

Eihän tämä viikko kuitenkaan mitään lomaa ihan kokonaan ole. Eilen oli Tättähäärällä tapaaminen ja siinä menee aina koko päivä.  Toppavaatteita olen pessyt ja varastoon vienyt vaikka kylmää säätä lupailevat vapuksi ja vielä senkin jälkeen. Nyt on ollut ihanan aurinkoisia ja lämpimiä päiviä. Auringosta, lämmöstä ja vesisateesta huolimatta meillä on lunta vielä valtavasti. Mutta ehkä ne ennen juhannusta sulavat.

Tänä iltana meidän perheen aikuiset pitää parisuhdeillan ja lähdemme kuuntelemaan Juha Tapiota. Juha Tapion Kelpaat kelle vaan oli voimabiisini eron jälkeen ja se kannatteli minua arjessa.  Nyt pystyn kuuntelemaan kappaleen jo itkemättä. Hyvä minä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti