Päivät kiitävät mutta mitään jouluista ei meidän elämään vielä kuulu. Kuvittelin että kun perjantaina pesen lattiat niin sen jälkeen saan pölyt pyyhittyä ja laitettua vähän joulujuttuja paikoilleen. Mutta enpä ole saanut mitään aikaan. Tuo Tättähään huoneprojekti on poikinut kaikenlaista siivousjuttua ja joulu on jäänyt täysin syrjään.
Tänään pengoin huoneessa olevaa vaatekomeroa ja sieltä ylähyllyltä löytyivät nämä aarteet. Mollamaijan olen saanut joululahjaksi v.1960 kun olen ollut 4 kk:n ikäinen. Vauvanuken on tehnyt serkkutyttöni joskus 60-luvun puolivälissä. Nallen sain muistaakseni 5 vuotiaana. Nämä aarteet ovat ainoat lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Jätin nämä lapsuudenkotiini v. 1980 kun muutin ensimmäiseen yhteen kotiin ex-mieheni kanssa. Tämän kodin menetimme tulipalossa v.1981 ja emme saaneet pelastettua talosta muuta kuin henkemme. Se riitti meille ja aloitimme elämämme "uudelleen" täysin tyhjin käsin. Nyt on sitten tavaraa ihan riittävästi ja oikeastaan liikaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti