Eilen mittarissa yli -20 astetta ja tänä aamuna mittari oli nollassa. Pitkästä aikaa käytiin Tättähäärän kanssa valloittamassa muutama lumivuori. Mitään jouluista ei tähän päivään sisältynyt.
Mummo on ollut vähän heitteillä viimeisten viikkojen aikana. Kun sairastin niin en yksinkertaisesti jaksanut ja pystynyt lähtemään mummolaan. Nyt olen yrittänyt mummolan asioita hoitaa mutta kovin raskaalta ne tuntuvat. Jotenkin olen niin väsynyt olemaan "äiti" ja huolehtiva aikuinen omalle äidilleni. Katsoin eilen Linnan juhlia ja kyynelehdin kun satavuotiaat kertoivat muistojaan. Minun äitini on "vasta" 86v ja hänen kanssaan ei pysty enää keskustelemaan mistään. Maanantaina yritin soittaa hänelle mutta ei hän osaa enää vastata puhelimeen. Mistään ei voi keskustella kun ei kuule eikä älyä mistä puhutaan. Tänään taas suutuin äidille kun mehukeitot oli pitkin seiniä ja lattioita. Ruokapalvelun astiat ovat astiakaapissa palauttamatta ja muutenkin kaikki ihan sekaisin. En ymmärrä mitä kotipalvelu siellä tekee; ei luultavasti muuta kuin antaa lääkkeet ja lämmittää ruuat. Ei ole aikaa muuhun. Joka kerta käydessäni pyyhin ruoka- ja tiskipöydän, keittiön aputason, jääkaapin oven. En ymmärrä miten on mahdollista että äiti saa ne sellaiseen kuntoon päivässä tai parissa. Siivooja käy kolmen viikon välein mutta missään ei oikeastaan näy se että siivooja käy. Mummolassa olisi tehtävä kunnon suursiivous mutta siihen minulla ei ole aikaa eikä haluakaan. Jälleen tänään on taas sellaiset huono tytär -fiilikset. Joulu tulee ja olisi mukava jos voitaisiin viettää koko minun perheen voimin mutta ei se onnistu. Omilta lapsiltani en halua joulua pilata joten mummo saa viettää yksinäisen joulun. En vain yksinkertaisesti jaksa jakaantua moneen paikkaan ja antaa itsestäni tämän enempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti