Viikonloppuna olisi pitänyt miettiä seiskaluokkalaisen kanssa oppiaineita kasille ja ysille. Mutta sen verran vauhdikasta oli elo kahden 4 vuotiaan ja yhden 6 vuotiaan kanssa että miettiminen jäi. Joten se on edessä tänään. Täällä susirajalla ei koulussa kauheasti vaihtoehtoja valinnaisten suhteen ole mutta nyt pitäisi kehitellä 6 tuntia oppiaineita jotka poikaa miellyttäisi. Tosin eihän sellaista oppiainetta olekaan josta poika tykkäisi mutta nyt pitäisi löytää ne joista kaikista vähiten valittaisi. Ja vielä toivoa että mahtuu juuri siihen ryhmään jonka on valinnut. Itse ei osaa edes miettiä mitään vaan jankuttaa vain ettei halua valita mitään eikä käydä koulua. Eli tosi helppo tehtävä edessä.
Minä olen valinnaisaineita tutkaillut ja tehnyt jo valinnan pojan puolesta. Mitään lukuaineita se ei voi olla eikä mitään sellaista jossa joutuisi puhumaan tai kirjoittamaan. Joten äidinkielen kirjallisuuden voi unohtaa, samoin äidin kielessä olevan teatterin. Liikuntaa poika tarvitsisi mutta ryhmäliikunta on niin vaikea pala pojalle että nytkin istuu tunnit tekemättä mitään. Joten liikunnan voin myös unohtaa. Rumpuja haluaisi soittaa mutta vain yksikseen, muut ei saisi olla kuulemassa. Joten turha valita musiikkia. Äidinkielen taito on heikkoa joten vieraat kielet eivät suju. Ruotsia ei ole edes yritetty opetella joten venäjää ja saksaa emme edes mieti. Biologia kiinnostaa kyllä ja varsinkin eläimet ja luonto. Tätä voisi jopa harkita mutta pahoin pelkään ettei ryhmää saada kasaa koska ei ole tarpeeksi asiasta kiinnostuneita. Mutta tämä laitetaan ainakin varasijalle.
Mitä jää jäljelle kun nuo kaikki on poissa laskuista. Jäljelle jää 2 tuntia kotitaloutta, 2 tuntia teknistä työtä, tunti kuvataidetta ja tunti tietotekniikkaa. Nämä kiinnostaa poikaa edes jonkin verran ja näitä olisi sitten jaksettava kaksi vuotta opiskella. Näitä ei voi kesken kaiken vaihtaa vaan jo tässä vaiheessa sitoutuu siihen että näitä sitten kasin ja ysin opiskelee. Minusta nämä ovat ihan hyviä taitoja joita arjessa tarvitaan. Tosin kuvataidetta vähemmän mutta se onkin sellainen extra kaiken arkisen opiskelun lisäksi.
Muistan itse yläkoulusta, kuinka valinnaiset piti valita ja sitä painotettiin, että niitä ei voi vaihtaa. Minä valitsin mm.saksan kielen, jossa maikka inhosi minua eikä tarkistanut läksyjäni vaan ohimennen vain laittoi minulle miinuksia töistä, mitkä olin tehnyt. Menin rehtorin pakeille ja istuin hänen luonaan kahden viikon ajan joka päivä vinkumassa, että saisin vaihtaa saksan pois. Lopulta sain luvan vaihtoon sekä lempinimen Tinttamari. Lempinimi kesti yläkoulun loppuun saakka eikä se rehtorin silmäkulmassa oleva hymy koskaan hävinnyt, kun hän minut käytävillä näki.
VastaaPoistaMeilläkin painotetaan aina sitä että valinnaista ei voi enää vaihtaa. Joten siinä mielessä pitäisi osua valinnat kohdalleen. Kahdella vanhimmalla on osunut ja toivottavasti myös nyt seiskaluokkalaisella. Ei poika tyytynyt äidin valintoihin; jätti kuviksen pois ja otti kaksi tuntia tietotekniikkaa. Hieno valinta mutta epäilen etteivät hyväksy kolmea 2 tunnin valintaa. Mutta ehkä nyt hyväksyvät sillä onhan kyseessä erityisoppilas.
Poista