Mummon kuulumiset

Mummon ulko-oveen oli viikonlopun aikana ilmestynyt tuollainen lappu.  Viime viikkoina täällä on ollut jos jonkinlaista hiipparia ja vanhusten asunnoista on viety rahaa, kelloja ym.  Varkaat ovat kyllä liikkuneet reilusti päiväsaikaan ja jopa huomioliivi päällä. Mummon rahapussin tarkistin ja siellä oli kyllä kaikki rahat tallella. Eihän äidillä paljon rahaa pussissaan ole koska ei niitä mihinkään käytä. Mutta siitä huolimatta on ihan hyvä pitää ovi lukossa. Päiväksi kannattaa kuitenkin aukaista jotta lounaan tuoja pääsee sisään, hänellä ei avainta ole.

Eipä sinne mummolaan mitään uutta kuulu.  Käynnit siellä tuntuvat kerta kerran jälkeen raskaammilta ja aina mietin että voisinpa olla tulematta. Mutta lääkkeet on laitettava, jotain syötävää jääkaappiin toimitettava, pyykit haettava ja puhtaat vaatteet vietävä. Joka kerta käydessäni pyyhin myös pöytiä, jääkaapin ovenkahvaa jne jne. Äitini on aina korostanut sitä että hän on syntynyt luutu kädessä ja on ollutkin suorastaan siivousfriikki.  Nyt ei ole siivousihmisestä tietoakaan. Lattiat "pesee" vielä lauantaisin mutta kaikki muu onkin sitten likaista ja tahmeaa. Roskiin menevät mehutölkit ym. ovat aina tiskipöydällä. Ravintolan lounaslautaset kansineen löytyy aina milloin mistäkin. Mitään keskustelua ei äidin kanssa voi käydä koska hän ei kuule ja jos sattuu kuulemaan niin ei ymmärrä. Puhekykykin katoaa kun kaiket päivät yksin kotona on. Ei osaa avata radiota eikä telkkaria. Monesti löydän hänet keittiönpöydän äärestä penkiltä nukkumasta.  Lakanoita ei ole vaihdettu aikoihin koska ei enää nuku lakanoiden välissä vaan päiväpeiton päällä. 

Kaikki tämä tekee minut niin surulliseksi ja jatkuvasti suuri syyllisyys siitä että en ennätä äitiäni kuntouttaa enkä pitää hänelle seuraa. Mutta miten kuntouttaa ihmistä joka ei halua tehdä itsensä hyväksi mitään? Se on enemmän kuin vaikeaa. Myös seuran pitäminen on vaikeaa kun äiti ei ole kiinnostunut mistään eikä haluakaan keskustella enää juuri mistään.  Jotenkin tulee tunne että äitiä ei enää ole, on vaan pelkkä kuihtunut kuori. Se tuntuu niin surulliselta.