maanantai 2. huhtikuuta 2018

Sanat hukassa

Monenlaiset ajatukset ja kirjoituksen aiheet ovat päässä pyörineet mutta jotenkin en saa niitä tänne sanoiksi puettua. Jotenkin tuntuu että pää on ihan tyhjä enkä pysty kirjoittamalla tuottamaan mitään järjellistä. Haluaisin kirjoittaa aina jotain viisasta mutta ajatukseksi jää. Päivät vierii ohi ja illalla sängyssä mietin että enpä taas tänään saanut aikaan mitään.

Pääsiäisestä olemme saaneet nauttia aurinkoisessa säässä. Jotenkin aika ennen pääsiäistä oli hyvin hektistä enkä edes siivota ennättänyt. Ja kun en siivonnut niin kaikki pääsiäiskoristeet jäivät varastoon. Ruokakin on ollut ihan arjen perusruokaa, ainoa poikkeus oli savulammas jota vähän ostin. Ostin myös yhden astian mämmiä sillä se ei juuri muille maistu kuin minulle. Suklaamunia on ollut ja pääsiäispupu on niitä Tättähäärän huoneeseen silloin tällöin piilottanut. Ihan hyvin on pääsiäinen kulunut vaikka siihen ei mitenkään panostettu. Toki perinteitä olisi hyvä luoda ja lapsille kertoa pääsiäisen merkityksestä. Tättähäärän kanssa olimme seurakunnan lastenjuhlissa ja siellä kerrottiin pääsiäisen tarina nukketeatterin avulla.

Sää on todellakin ollut aivan ihana ja olemmekin viettäneet aikaa luistellen ja mäkeä laskien. Meillä ei jäähallia ole ja niinpä ulkojäistä on nautittava niin pitkään kun niitä riittää. Tänään voi olla jo viimeinen luistelupäivä. Toistaiseksi ei vielä lunta tule mutta eiköhän sitä iltapäivällä rupea satamaan täällä meilläkin. Entistäkin on vielä metri mutta vanha sanonta sanoo että uusi lumi on entisen surma. Toivottavasti näin on!

Ihmeellisiä vauvaunia olen taas nähnyt ja salaa toivon että ne olisi enteitä tulevasta. Mitään ei ole kuulunut kotikäynnin tehneiltä sossuilta. En ole itsekään soittanut ja kysynyt että kelvataanko vai ei. Oma aikansa menee toki kaikkien papereiden saamiseen sillä aika monelta taholta meistä tietoja pyytävät. Soittelin myös yksityiselle palvelutuottajalle ja sähköpostissa onkin heidän lomake joka pitäisi täyttää. Eivät meitä heti ensimmäisessä puhelussa tyrmänneet joten taidan jossain vaiheessa lomakkeen täyttää ja pistää menemään. Eihän se ota jos ei annakaan!  Kaikkea kannattaa yrittää sillä tätä työtä haluan jatkossakin tehdä.


2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla kuulumisia. Olenkin miettinyt että onko sos.tt käynnistä kuulunut jotain. Suosittelisin kyllä "pommittamista" heidän suuntaan helposti joku paperi/tapaaminen unohtuu pöydälle mutta kun olet yhteyksissä niin pysyt mielessä. Ja kun ensimmäisen kerran tulee (kriisi) lapsi/lapsia niin helpommin sitten uudestaankin.
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän toki että kannattaisi soittaa ja pommittaa. Mutta jotenkin tuntuu että voisivat he sen verran ilmoittaa että kelpasimmeko heille vai emme. Jos tietäisin että ollaan kelvattu niin sitten olisi helpompi pommittaa vähän useammin. Jotenkin tuosta käynnistä jäi mielikuva että ei kelvattu joten siitäkin syystä olen ollut soittamatta.

      Poista