Viikonloppuna kävimme vähän lataamassa akkuja Kainuun maisemissa. Kotonakin on lunta ja maisemat kauniita mutta jotenkin nuo tykkylumen peittämät kuuset olivat mykistävä näky. Minä en laskettele joten minä ajelin autolla rinteen päälle puita katselemaan. Täytyy tunnustaa että kyllä vähän hirvitti autosta pois lähteä sillä puut näyttivät suorastaan pelottavilta.
Lukiolainen ei lähtenyt mukaan vaan jäi kotihenkilöksi. Ei tyttö enää viime talvena hiihtolomalla mukaan lähtenyt. Takana ovat ajat jolloin esikoinen ja tyttö olivat mukana. Mutta eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka joskus tulevaisuudessa haluavat meidät vanhat varikset lapsenvahdiksi lumilomalleen. Tosin niitä lapsenlapsia ei vielä tietääkseni ole tulossa.
Tämä lomanen herätteli mukavasti hiihtoloman odotusta. Lomaan onkin enää vain neljä arkiviikkoa ja sitten viikon lomalla Kainuussa odottaa. Kikkaralle on varattava aika hiihtokouluun sillä laskutaidot olivat haihtuneet taivaan tuuliin. Syytti tosin huonoja välineitä jotka vuokraamosta sai. Kasiluokkalainen piti pakottaa rinteeseen koska ei halunnut eikä jaksanut. Koko kesän jankutti että tulispa talvi jotta pääsisi laskettelemaan. Monta kertaa olen talven mittaan laskettelureissua ehdottanut mutta ei jaksa. Nyt kun oltiin rinteen juurella niin poika pakotettiin mäkeen. Ja saatiin kuulla miten ilkeitä ihmisiä ollaan. Joten tiedossa erittäin mukava hiihtoloma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti