perjantai 4. marraskuuta 2016

Talvipukeutuminen

Hento lumikerros ja pakkanen ovat saapuneet Kuusikulmaan. Samalla tulivat eteen myös ongelmat talvipukeutumisen suhteen. Lukiolaisen kanssa ongelmat ovat jatkuneet jo usean vuoden kun mieleistä talvitakkia ei löydy mistään. Viime talveksi ostin ratsastustakin ja sitä tyttö käytti pakkasten aikaan. Mutta tänä talvena ei se takki enää kelpaa mistään hinnasta ja mieluummin palelluttaa itsensä kuin pukee sen päälleen.  Olen pyytänyt etsimään netistä mieleistä takkia mutta ei kuulemma löydy. Ei taida neiti itsekään tietää millainen se mieleinen talvitakki olisi. Pipot ja mitkään hatut eivät myöskään ole sopivia, käsineistä puhumattakaan. Kengät sentään kaupunkireissulla löydettiin joten edes jokin asia on kunnossa.

Aika on ilmeisesti kullannut muistot esikoisen talvipukeutumisesta mutta tuntuu ettei hänen kanssaan ollut mitään ongelmia. Laiska oli vaatteita vaihtamaan joten koulussa oli jalassaan kalsarit ja ohuet toppahousut. Sitten kun mopokausi alkoi niin housut vaihtuivat vähän paksummiksi ja ilmeisesti niissä oli myös sisällä. Takiksi kelpasi toppatakki ja käsiin hanskat tai rukkaset. Eikä piponkaan kanssa ollut koskaan mitään ongelmia. Sitä en muista että minkälaisia kenkiä käytti. Mutta eipä valittanut koskaan että varpaita palelee.

Mutta nyt tämä seiskaluokkalainen. Mikään ei kelpaa, mitään ei voi laittaa päälle tai jalkaan. Kaikki on huonoja. Eilen ihmeteltiin pojan tulipunaisia jalkoja, liekö paleltuneet. Jalassa boxerit ja ohuet verryttelyhousut (muita ei suostu päälleen laittamaan), puuvillasukat ja kesäkengät. Pakkasta kuitenkin aamulla -8 astetta ja useampi aste oli vielä iltapäivälläkin. Päällä toppatakki ja kädessä ohuet sormikkaat. Päässä sentään paksumpi pipo. Toppatakistaan oli rikkonut eilen vetoketjun kun kangas oli mennyt väliin ja eihän sitä muuten saa irti kuin rikkomalla vetoketju. Olen tosi huono ompelemaan ja viikonloppu edessä joten ei hoviompelijani ennätä vetoketjua vaihtaa viikonlopuksi. Eli edessä olisi takkikauppaan meno naapurikaupunkiin. Ja sen tiedän että siellä on vain huonoja takkeja myynnissä. Välikausitakki ostettiin syksyllä ja silloin myyjäkin jo rupesi huokailemaan kun mikään ei kelpaa. Viime talvinen kakkostakki on hätävarana mutta se on vähän pieni.  Harmittaa tuo takkihomma senkin takia että poika on tänä viikonloppuna menossa tutustumaan mahdolliseen tukiperheeseen ja nyt joudun viemään pojan sinne kintturalla takilla. Mahtaa perhe katsoa ettei lapselle raskita ostaa kunnon vaatteita.  Mutta ennen tukiperheeseen menoa käydään siellä takkikaupassa ja toivon parasta että jonkinlainen takki löytyisi.

Nti Tättähäärän kanssa pukeutuminen ei ole ongelma, onneksi. Uusi haalari löytyi hetkessä, samoin kaupunkitakki, pipo ja käsineet. Viime talvinen toppatakki ja -housut mahtuvat vielä joten talvivaatteet on kasassa. Kengät löytyy tytölle myös tosi helposti; pakkasia varten Kuomat ja muita kelejä varten goretexit.  Kaupunkireissuja varten ostettiin bootsit. 

Minun talvivarusteet ovat vähän kutistuneet kaapissa ja taitaa olla edessä ohuiden toppahousujen etsiminen. Helpommin sanottu kuin tehty.  Monta vuotta olen kulkenut yli 20 vuotta vanhassa villakangastakissa kauppa- ja kaupunkireissut ja nyt sitten päätin että on aika hankkia uusi takki. Alennustakkeja katselin mutta "huonoja" olivat.  Minun takki odotti siellä uutuuksien hyllyllä ja hinta oli tietenkin sen mukainen. Mutta takki tuntui ja mikä parasta, näytti minun päällä hyvältä joten en edes hintaa miettinyt kun kassalle menin.  Nyt on sitten kunnon talvitakki ja se pääsee tänään kaupunkiin kun lähden illalla kihlattuni kanssa katsomaan Luokkakokous 2:sta. Sen jälkeen ravintolaan syömään pitkän kaavan mukaan.  Tuskin maltan iltaa odottaa. Tosin ennen sitä on vietävä seiskaluokkalainen sinne mahdolliseen tukiperheeseen. Pitäkää peukkuja että homma lähtee sujumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti