Inkluusio

Hyvä kuntamme ainoassa koulussa on ollut jo vuosia tavoite se että erityisopetuksen lapset ovat yleisopetuksessa. Kaikki pienryhmät on lopetettu ja erityisopetusta annetaan joko yleisopetuksen luokassa tai sitten kahdestaan erityisopettajan kanssa. "Vaikeissa" tapauksissa kuten minun seiskaluokkalaisen kohdalla tehdään oppilaalle ihan oma lukujärjestys.

Tästä integraatiosta/inkluusiosta voidaan olla montaa mieltä. Meidän rehtorin mielestä se on enemmän kuin hyvä asia. Kaikki lapset ovat tasavertaisia kun ovat samassa luokassa, ketään ei kiusata erilaisuuden vuoksi ym. ym. "mukavaa".  En tiedä olenko vanhanaikainen vai mikä mutta minun mielestäni juuri tässä erilaisuus korostuu. Ei ole mukava olla seiskaluokalla jos sinun repussa on kolmannen luokan enkun ja matikan kirja. Kun toiset opiskelee ruotsia niin sinä lähdetin vitosluokkalaisten kanssa käsityö tunnille. Fysiikan tunnilla menet yhden vitosluokkalaisen kanssa opiskelemaan arjen taitoja kotsan luokkaan.  Toiset vääntää seiskaluokan matikkaa mutta sinä lähdet niillä tunneilla yksin erityisopettajan luokse opettelemaan sitä kolmannen luokan matikkaa. Enkun tunnilla toiset opettelee seiskaluokan asioita enkun open kanssa mutta sinulla edessä kolmannen luokan kirja ja opettajana erityisope.  Mielestäni tässä jos missä erilaisuus korostuu. Jos olisi pienryhmä niin siellä olisi muutama oppilas jotka olisi aikalailla samalla tasolla ja kukaan ei erottuisi joukosta. Heille syntyisi yhteishenki ja he olisivat oma luokka. Nyt kun kaikki ollaan samassa luokassa niin esim. minun seiskaluokkalaista ei ole otettu luokan Whatsupp-ryhmään. Ei kuulemma kuulu joukkoon vaikka on eskarista lähtien saman porukan mukana ollut. Alkuvuosina erilaisuus ei haitannut ja eihän se samalla tavalla erottunutkaan. Mutta viidenneltä luokalta lähtien ero toisiin on kasvanut niin huimasti että se todella vaikuttaa.

Intergraatiosta olen jutellut muiden vanhempien kanssa ja kyllä me kaikki ollaan oltu samaa mieltä. Vaikka oma lapseni on erityisoppilas niin olen huolissani myös ns. tavallisten oppilaiden puolesta. Pystyvätkö he saamaan sen mitä he oppiakseen tarvitsevat kun joukossa on näitä erilaisia oppijoita. Miten ekaluokan opettaja pystyy opettamaan kaikkia jos luokassa on esim. yksi oppilas jota pitää opettaa pulpetin alle kun hän ei suostu sieltä pois tulemaan? Koulunkäynnin ohjaajia ei välttämättä riitä jokaiseen luokkaan ja henkilökohtaiset ohjaajat ovat vain kauniita sanoja paperilla. Tosin minun seiskaluokkalainen on yllättävän hyvin saanut henkilökohtaisen ohjaajan ja kaiken lisäksi vielä koulutetun. Vaikka erityiset oppilaat ovat siirtyneet yleisopetukseen niin koulunkäynnin ohjaajien määrä ei ole lisääntynyt. Paperilla kaikki näyttää kyllä hyvältä mutta todellisuus on kaikkea muuta.  Toivottavasti muut kunnat ja kaupungit eivät seuraa meidän esimerkkiä ja poista pienryhmiä ja erityiskouluja. Kaikki oppilaat eivät todellakaan ole yleisopetukseen soveltuvia ja kun he sinne joutuvat niin se lisää eriarvoisuutta ja kiusaamista. Samalla kärsii myös opetuksen taso ns. tavallisilta oppilailta.