Käänsin seinällä olevan kalenterilehden ja esille tuli kaksi kaunista joutsenta ja teksti TOUKOKUU 2017. Kevät nyt tosiaan on vaikka ei sitä meinaa todeksi uskoa. Lunta vielä vaikka kuinka paljon ja voi olla että vielä juhannuksena on ikkunoiden alla lumikasat jos ei sää rupea lämpenemään ja lämmintä vettä taivaalta tulemaan. Vappu oli ja meni. Tällä kertaa meillä ei ollut vapusta tietoakaan. Ilmapallot ja serpentiini jäi ostamatta ja kaikki muukin vappuun liittyvä unohdettiin kokonaan. Vappuaattona kuitenkin ajattelin että kyllähän lapset munkkeja söisivät ja niinpä kävin paikalliselta huoltoasemalta ostamassa satsin munkkeja. Hyviä olivat, täytyy myöntää.
Meillä tietää kevään tulon siitä että saunassa tai leivinuunin päällä on aina "liputuspäivä". Facebook näyttää aina vanhoja muistoja ja viisi vuotta sitten olin kirjoittanut että viiden vuoden päästä meillä ei enää nähdä kuivuvia vaatteita. Mutta kuinkas kävikään? Välillä niitä kuivuu enemmänkin ja kun vierailevat tähdet ovat kylässä niin tuntuukin että vaatteet eivät sitä tahtia ehdi kuivua kun ulos pitäisi päästä. Kevään tulon tietää myös siitä että keittiön astiakaappiin tulevat kesäiset muumit. Kyllä kahvi Ruusutarha mukista maistuu tosi hyvälle. Vielä en ole päässyt päiväkahvia terassille juomaan sillä terassi on edelleen talvikunnossa. Sää ei ole yhtään houkutellut laittamaan terassia kesäkuntoon päiväkahvittelua varten.
Viime viikolla piipahdettiin Tättähäärän kanssa mummo tapaamassa. Lempihotellimme on remontissa joten meidän oli yövyttävä kylpylässä. Mutta kyllähän se meille sopi, Tättähäärä tykkää vedestä. Kahtena iltana nautimmekin kylpylän palveluista ja hotellin Ala Carte -listasta. Yksi päivä vietettiin mummon kanssa. Autettiin mummoa, käytiin kaupassa ja yhdessä syömässä. Toivottavasti nämä tällaiset päivät antavat tytölle mukavia muistoja. Mummo ainakin kertoo tykkäävänsä kun käydään ja pidetään muutenkin yhteyttä. Kotimatkalla pysähdyttiin käärmenäyttelyssä. Lukiolainen haaveili siellä käynnistä ja pyysin että tulisi linja-autolla kaupunkiin ja mentäisiin sitten yhdessä näyttelyyn. Ja näin tehtiin. Nyt virittäydytään arkeen ja kesäloman odotukseen. Lukiolaiselle olen ehdotellut kesätöitä mutta kun mikään ei kiinnosta. Tai kiinnostaa kyllä mutta juuri niitä töitä ei lähiseuduilla ole tarjolla. Minäkin voisin tyttöä työllistää mummolan hommilla mutta eipä taida nekään kiinnostaa. Nykynuoret ovat välillä niin ronkeleita myös töiden suhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti