maanantai 15. toukokuuta 2017

Päivän pohdinnat


Tänään saimme taas uutta lunta. Onneksi ei ihan niin paljon kuin Vuokatissa ja muualla Kainuun suunnalla. Kyllä minä kaipaisin jo kunnon kevättä; lämmintä, puissa aukeavia silmuja ym. Vuosi sitten tähän aikaan oli jo kesäkukat ruukuissa ja koivuissa lehdet. Kasvihuoneilmiöstä ja ilmaston lämpenemisestä puhutaan paljon ja niistä ollaan huolissaan. Minusta tämä ei lainkaan tunnu ilmaston lämpenemiseltä ja jos kasvihuone olisi niin kyllä siellä toimiva lämmitin pitäisi olla.

Jo pitkän aikaa olen erinäisiä asioita pyöritellyt mielessäni ja josko nyt niistä vähän teille kirjoittaisin. Minähän olen tällainen maalaismamma joka ei ole juurikaan ulkomailla matkustanut ja enpä ole koskaan edes lentokoneessa ollut. Kotimaassa olen reissut ja naapurimaissa käynyt. Nuorena tyttönä linja-autoreissulla Hollannissa.  Olen kotona viihtyvää tyyppiä ja minulle tämä elämä on ainakin toistaiseksi riittänyt. Monet sijoitetut pääsevät sijaisperheiden kanssa reissaamaan ympäri maailmaa mutta minun lapset eivät ole päässeet. Rahaa on aina ollut niukalti ja olen aina joutunut miettimään mikä on milloinkin tärkein rahanreikä. Mutta ei minun pitänyt mistään reissuista kirjoittaa vaan siitä mitä tällainen mamma täällä kotimökissään välillä mietiskelee.

Käytöstapojen katoaminen huolettaa minua suuresti. Vanha olen mutta minusta on päivänselvää että kun tullaan sisälle otetaan hattu/lippis/pipo pois päästä, samoin ulkovaatteet. Mutta nykyään on ihan normaalia istua ruokapöydässä lippis päässä. Lauantaina katsoin ravintolassa erästä perhettä; isä, äiti ja kaksi teini-ikäistä poikaa. Toinen pojista istui koko ruokailun ajan takki päällä ja lippis päässä eikä vanhemmat edes huomauttaneet asiasta. Tiedän että teinien kanssa käytöstavat ovat vaikeita mutta kyllä minä pidän tiukasti niistä kiinni. Seiskaluokkalaisen luokanvalvojan kanssa asiasta kerran juttelin ja hän sanoi huomanneensa saman. Koulussa on kuulemma joustettu ja nuoret saavat pitää lippiksen päässä muulloin paitsi ruokailussa ja oppitunneilla. Miksi näin???? Jos kerran sisällä ovat niin ei pää palellu eivätkä auringonpistosta saa niin ihan hyvin voisivat päähineensä riisua.  Mutta ei koululaiset ole ainoita syyllisiä. Kun katsoo telkkarista tämän päivän nuoria perheitä niin kyllä isällä on hyvin usein sisällä lippis päässä ja päässä se pysyy myös ruokailun ajan.  Ruokapöydässä on mukana yleensä myös kännykkä.

Kännykän käyttö on myös asia johon olen kiinnittänyt huomiota. Myönnän että useinhan se puhelin on myös minun kädessäni ja olisi siitä vara luopua.  Ruokapöydässä meillä on ehdoton kännykkäkielto eikä puhelimeen kesken syönnin vastata ellei tulossa ole äärimmäisen tärkeä puhelu. Jäähän soitosta jälki ja takaisin voi soittaa syönnin jälkeen. Monet "viisaat" ovat huolissaan nuorten valvomisesta ja kännykän yöllisestä käytöstä. Tähän on helppo ratkaisu; kännykkä pois illalla tiettynä kellonaikana. Meillä seiskaluokkalainen tuo kännykän minulle klo 20.00 ja lukiolainen klo 22.00. Kymmeneltä menee kiinni myös meidän netti. Jos hyvät perustelut netin käytölle tuon kellonajan jälkeen on niin kyllä siitä vähän joustan.  Jos jokainen vanhempi ottaisi kännykän illalla pois niin ei tarvitsisi olla huolissaan.  Kännykkä on kyllä juurtunut ihmisten käteen ja välillä mietinkin että ei ehkä olla ihan väärässä sen suhteen että lasten puhumattomuus lisääntyy kun vanhemmat eivät juttele lapselle vaan keskittyvät enemmän kännykän tuijottamiseen kun keskusteluun lapsen kanssa. Toivottavasti olen väärässä.

Nuorten kielenkäyttöä olen kuunnellut vuosia ja vuosi vuodelta se tuntuu pahenevan.  Saman asian oli huomannut myös naapurikaupungin nuorisotoimi ja siellä nuorten kiroiluun on puututtu ihan kovalla kädellä. Lehtijuttukin aiheesta oli paikallislehdessä. Kauhulla odotan nti Tättähäärän kasvua ja sitä millainen maailma on esim. 10 vuoden kuluttua kun neiti on 15 vuotias.

Kun Tättähäärä on aikuinen niin hänellä on varmaan tekoripset ja -kynnet, hiuksissa pidennykset, luultavasti silikonirinnat ja täytettä huulissa ja kenties pepussakin.  Jotenkin tuntuu että tänä päivänä ei sellaisia luonnollisia ihmisiä enää olekaan. Ei ainakaan televisiossa.  Tekoripset on kyllä hyvin yleiset ihan tavallisessa elämässäkin.  Raha liikkuu näissä piireissä ja kun halutaan tehdä itsestä entistä kauniimpi niin raha ei merkitse mitään. Ja nälkä kasvaa syödessä joten aina on saatava lisää ja lisää jotta näyttäisi entistä kauniimmalta.

Tällaisia miettii tämä harmaahapsi jonka olisi aika mennä kampaajalle saamaan uutta väriä hiuksiin. Silikoneja en tarvitse mutta rasvaimu moneen kohtaan olisi enemmän kuin tarpeen. Mutta tärkeintä on että saisin elää terveenä ja nauttia tästä yksinkertaisesta elämästä. Toivon myös että osaisin kasvattaa lapset niin ettei raha ja viimeisen päälle täydellinen ulkomuoto ole elämässä tärkeintä.  Esikoisen kohdalla olen onnistunut mutta näiden seuraavien kohdalla voi olla että tulee pieniä epäonnistumisen tunteita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti