Eilinen sadepäivä meni kaupungissa kenkäostoksilla. Mutta tämän päivän vietin sisävarastossa. Olen jo pitkään pohtinut varaston siivousta ja nyt päätin että eräs aikakausi päättyy Kuusikulmassa. Tänään tyhjensin varaston "työkaappini" kaikista 50-100 cm vaatteista. Lisäksi paljon muutakin vauvatavaraa lähti varastosta ja yksi hyllykaappi tyhjeni kokonaan. Sinne sain siirrettyä lelut ja leluilla ollut ovea lähinnä oleva kaappi jäi tyhjäksi. Sinne sain laittaa omat vaatteeni. Kerrankin minulla on vaatekaappi josta on helppo vaatteet ottaa ja johon on helppo pesun jälkeen vaatteet paikoilleen laittaa. Tyhjensin myös viereisen tankokaapin talvivaatteista ja sain myös hengarivaatteille hyvän tilan.
Ihan pienen hätävaran pieniä vaatteita vielä jätin sekä tietysti mekon jota molemmat tytöt ovat käyttäneet. Esikoinen sai sen lahjaksi ex:n siskolta ja monta kertaa ennätettiin mekkoa käyttää. Nti Tättähäärä käytti mekkoa kesällä 2012 yhden kerran. Hän oli meillä vain reilun kuukauden joten ei mekkojuhlia ennättänyt yhtä enempää olla.
Minulla on jo ikää niin paljon ja kun suhteet sijaishuoltoyksikköön tulehtui nti Tättähäärän takia niin on turha toivoa enää edes lyhytaikaisia lapsia. Meillä on sen verran vähän makkareita että mieluiten toimisin kriisi- ja vastaanottoperheenä vauvoille sillä he voivat nukkua meidän aikuisten kanssa samassa huoneessa. Nythän esikoinen on jo lentänyt pesästä niin periaatteessa minulla olisi yksi paikka vapaana. Mutta nti Tättähäärän sijoittanut sijaishuoltoyksikkö laskee myös tukilapset lapsilukuun ja näin ollen minulla on liikaa lapsia. Ja kun Tättähäärän sijoituksesta keskusteltiin niin sijaishuoltoyksikön perheitä etsivä sossu sanoi minulle ettei minulle voida enää sijoittaa yhtään lasta koska en minä pysty heitä kasvattamaan. Minun tiedot ja taidot eivät riitä. Ja paljon muutakin sain kuulla ja lopuksi ilmoitin että en ole enää heidän käytettävissään. Tuo oli toki virhe mutta jotenkin se tuntui siinä tilanteessa oikealta ratkaisulta. Lapsia voi toki tulla muutakin kautta mutta siihen tarvitaan aina myös tämän sijaishuoltoyksikön lupa ja sieltä ei lupaa tule. Valitettavasti! Joten nyt oli korkea aika luopua vaatteista. Sängyn ja syöttötuolin vielä jätin sillä voihan minulla pian olla lapsenlapsia jotka yökylässä niitä tarvitsevat. Varastossa on vielä kahdet rattaat, kaksostenrattaat ja muutama turvaistuin ja ehkä on aika luopua niistäkin. Luopuminen tuntuu kyllä tosi haikealta. Kyllä minä vielä niin mielelläni ottaisin lapsia vastaan ja hetken aikaa heitä hoitaisin. Mutta joskus on osattava lopettaa ja se hetki taitaa olla minulla nyt käsillä.
Tavaroiden järjestäminen ja paikkojen siistiminen, niiden rakkaidenkin muistojen pois laittaminen on haikeaa ja samalla niin puhdistavaa, että kyllä sitä kannattaa välillä harrastaa. Ihanaa, että olet saanut vaatekaapin! Nyt etsit vaan niitä värikkäitä vaatteita sinne ;)
VastaaPoista