Kesän tuntua





Viikonloppu oli täällä susirajalla aurinkoinen ja melko lämminkin. Tosi tuuli oli kova ja se vähän ilmaa viilensi. Kuusikulman piha onkin taas täynnä männynoksia ja käpyjä kun kaksi päivää niitä on tuulen mukana pihaan lennellyt.

 

Viime kesänä meinasin jäädä ilman kesäkukkia kun vasta kesäkuun loppupuolella innostuin puutarhalle menemään. Siihen asti odotin että tulisi lämmintä ja sateetonta. Kun sitä ei tullut niin oli pakko suunnistaa kukkaostoksille ja tyytyä siihen mitä sattui saamaan. Nyt päätin että viime kesäinen ei toistu ja suunnistin jo eilen puutarhalle. Nyt oli vara valita ja minähän valitsin. Ja tietysti valitsin samat kukat mitkä aina ennenkin; pelargonit ja orvokit. Etupihalla oleviin "päniköihin" ostin kyllä värikkää amppelit ja niitä kukkia ei minulla ole aikaisemmin ollutkaan. Saas nähdä onnistunko kuolettamaan kukat heti alkuunsa. Orvokit ja pelargonit luultavasti kestävät jopa minun hoidossa. 

 

Tänä kesän minua vaivaa hivenen viherpeukalo ja puutarhuri sai minut ostamaan ensimmäisen kerran elämässäni tomaatin taimia. Hän näytti miten heillä kasvaa tomaatit multasäkissä aurinkoisella seinustalla. Nyt sitten kasvaa meilläkin tomaattia. Lisäksi kasvaa perunaa; kahteen kaupan kestokassiin istutettiin perunaa. Haaveissa on syödä ainakin pari kertaa oman "kassin" perunoita.  Yhteen kestokassiin istutin retiisejä ja ruukkuihin tilliä ja persiljaa. Eilen innostuin myös yrteistä ja ostin tinjamia ja basilikaa. Tänään laitettiin nti Tättähäärän kanssa ruukkuun muutama paprikan siemen ja nyt jännitetään itääkö ne. 

 

Eilen kahviteltiin terassilla ja sain taas ottaa esille ikivanhan pannumyssyni. En edes muista miten vanha tuo on sillä se on lapsuudenkodistani. Vanhemmillani oli pieni sekatavarakauppa vuosina 1964-1973 ja pannumyssyn on oltava niiltä ajoilta. Talvisin myssy talvehtii keittiön yläkaapissa mutta terassikauden alettua se kaivella esiin puuhellan päälle odottamaan terassilla järjestettäviä kahvihetkiä.  Tänä keväänä olemmekin jo juoneet useammat kahvit terassilla ja yhden kerran olemme siellä syöneetkin. Vuosi sitten kahvittelut sai laskea yhden käden sormilla ja yhtään kertaa emme terassilla syöneet. Vaikka se on lasitettu niin ei yhtään innostanut siellä sateen ropinaa kuunnella. Ulkona olevan puutarhakaluston äärellä emme viime kesänä istuneet yhtään kertaa. Ei siellä nytkään ole istuttu ja haaveilenkin että jos löytyisi joku kiva paviljonki siihen ympärille niin käyttöaste voisi vähän nousta. Tosin meillä on kesäisin, varsinkin kesäiltoina, niin paljon hyttysiä ettei ulkona oleminen ole mikään nautinto. Pelkkää tuskaa se on...