Aurinkoiset ja lämpimät säät ovat saaneet aikaan kasvun ihmeen. Retiisit ovat nousseet terhakalle taimelle sekä tässä pesuvadissa että kestokassissa. Tänään teinkin "puutarhahommia" ja kitkin retiisit. Nyt sopivat kasvamaan ja toivossa on että saataisiin jokunen punainen herkku omasta astiasta salaattia virkistämään. Toivossa on hyvä elää! Perunat, tilli ja persilja eivät ole vielä kasvun merkkejä osoittaneet. Mutta ehkä joku päivä niissäkin kasseissa ja ruukuissa alkaa tapahtua kasvun ihme.
Eilen illalla kiertelin pihamaan ja katselin istutuksiani. Lumipalloheisit näyttivät surkeilta ja nehän olivatkin täynnä mustia "öttiäisiä". Jostain kumman syystä nuo mustat otukset tykkäävät lumipalloheisistä ja joka vuosi niitä saa olla mäntysuovalla huuhtelemassa. Eilen tein huuhtelun ja tänään meidän takapihalla on tuoksunut mattopyykiltä. Ei ollenkaan paha tuoksu . Käsittely pitänee uusia huomenna ja toivoa että otukset häviävät ja saamme nauttia kauniista, valkoisista palloista kesän aikana.
Tänään oli päivä jolloin ei oikeastaan mitään menoa. Tosin aamulla piti käyttää nti 16v terkkarissa sillä flunssan yhteydessä häneen on iskenyt silmätulehdus. Onneksi sairaanhoitaja sai paikallisen lääkärin "käsiinsä" ja saatiin resepti ilman että tarvitsi lähteä 25 km:n päässä olevaan päivystykseen. Mummolassa toki piipahdin mutta ei mitään muuta menoa. Kun oli tällainen kotipäivä niin kutsuin pitkästä aikaa vieraita. Kikkarakin sai vähän lapsiseuraa kun tuttu äiti MLL:n perhekahvilasta tuli aamupäivällä kylään. Iltapäivällä vieraaksi saapui ex-työkaveri niiltä ajoilta kun olin vielä kunnan viranhaltija. Eli melkein 20 vuoden takaa. Toki asutaan samalla kylällä niin ollaan tavattu kylillä mutta ei ole kyläilty. Hänen miehensä kuoli 3 vuotta sitten Alzheimeriin ja tämäkin asia on nyt yhdistänyt. Facen kautta on pidetty paljon yhteyttä ja tänään sitten kahviteltiin meidän terassilla. Olipa todella mukavaa. Pitäisi ottaa tavaksi kutsua vieraita useammin ja käydä itsekin joskus kylässä. Jotenkin elämä pyörii vain kodin ja mummolan ympärillä. Tuntuu että aina on kädet täynnä työtä ja jatkuvasti huono omatunto tekemättömistä töistä. Eihän ne työt karkaa vaikka ne jättäisi joskus tekemättäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti